Elokuussa 2022 Clinipowerin tiimiin liittyneen Kalle Schnitzerin sydän sykkii käytettävyyssuunnittelulle ja kliiniselle arvioinnille. Näillä erityisosaamisalueilla Schnitzerillä on hyötyä sairaanhoitajan koulutuksestaan. Se esimerkiksi auttaa häntä tarkastelemaan käytettävyyttä käyttäjien näkökulmasta ja puhumaan samaa kieltä laitteita testaavien ammattilaisten kanssa.
Kalle Schnitzerin kiinnostus hoitoalaan syttyi armeijassa, jossa hän toimi lääkintämiehenä. Toki myös suvussa ja tuttavissa on ollut sairaanhoitajia.
”Valmistuttuani Lahden ammattikorkeakoulusta pääsin suoraan teho-osastolle töihin. Pidin osastosta, koska siellä tapahtui paljon ja kaikki päivät olivat erilaisia. Teho-osastolla oli myös paljon kiinnostavia laitteita: hengitys- ja dialyysikoneita, potilasvalvontajärjestelmiä ja erilaisia tutkimuslaitteita. Viihdyin työssäni 11 vuotta ja koulutin siinä ohessa kollegoitani tiettyjen lääkintälaitteiden käyttöön”, Schnitzer kertoo.
Sairaalasta Schnitzer siirtyi kotimaiselle lääkintälaitevalmistajalle käytettävyysasiantuntijan ja kliinisen asiantuntijan tehtäviin. Työnkuva oli laaja sisältäen myös tuote-esittelyjä ja koulutusta.
”Sairaalassa työskennellessäni en ajatellut laitteita tai ohjelmistoja niinkään lääkinnällisinä laitteina. Kun menin töihin lääkintälaitevalmistajalle, silmäni avautuivat nopeasti näkemään, mitä kaikkea lääkintälaitteelta vaaditaan myös regulaatioiden näkökulmasta. Enää en ihmetellyt, mikseivät tuotteet uudistu nopeasti tai miksi loppukäyttäjien kehitysehdotukset harvoin johtavat toimenpiteisiin”, hän sanoo.
Lääkintälaitevalmistajan ja koronateho-osaston kautta Clinipowerille
Schnitzer pääsi heti lääkintälaitevalmistajalla suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön yritykselle kliinisen arvioinnin prosessia ja miten se linkittyy muihin tuotekehityksen, laadun ja sääntelyn prosesseihin. Tässä suurena apuna oli osallistuminen Healthtech Finlandin työryhmätyöskentelyyn liittyen kliiniseen arviointiin ja kokenut regulaatioasioista vastaava kollega. Kliinisen arvioinnin, regulaation ja standardien opettelun lisäksi Schnitzerin vastuulla oli ylläpitää käytettävyysprosessiin liittyviä aiheita ja osallistuminen tuotteiden kehityskaareen.
Korona-aika vei Kalle Schnitzerin 1,5 vuodeksi takaisin sairaanhoitajan työhön. Palo lääkinnällisten laitteiden käytettävyysasioiden pariin kuitenkin voitti, kun hänelle aukeni mahdollisuus osallistua mielenkiintoisen uuden lääkintälaitteen käytettävyyden suunnitteluun freelance-pohjalta.
Schnitzerin työtehtäviin Clinipowerilla kuuluu käytettävyyssuunnittelu, kliiniset arvioinnit ja näihin liittyvät osa-alueet. Näitä ovat esimerkiksi formatiivinen ja summatiivinen testaus tai kirjallisuuskatsaukset.
”Haluan olla mukana luomassa potilasturvallisempia ja käyttäjäystävällisempiä laitteita”
Schnitzerin oman kokemuksen mukaan lääkintälaitteet tai ohjelmat aiheuttavat jonkin verran riski- tai vaaratilanteita potilastyössä. Usein syynä on riittämätön käyttökoulutus, mutta myös selkeitä käytettävyysongelmia esiintyy. Tarkempi jatkokouluttautuminen tietyn laitteen tai ohjelmiston käyttöön jäi usein henkilökunnan omalle vastuulle. Joissakin tapauksissa koulutus koski vain tiettyä ominaisuutta, minkä vuoksi laitteesta ei useinkaan saatu kaikkea hyötyä irti.
Schnitzerin mukaan koulutus on edelleen huonolla tolalla, vaikka asiaa pyritäänkin aktiivisesti korjaamaan. Usein myös tuotteen ominaisuudet eivät sovellu tai vastaa käytännön työn tarpeisiin eli käyttöympäristöä ei ole kartoitettu tarpeeksi tuotekehityksen aikana.
”Kärjistetysti voisi sanoa, että loppukäyttäjät eli lääkärit eivätkä hoitajat ole insinöörejä. Kiireisessä työssä ei ole aikaa jäädä pohtimaan laitteen käyttöä. Siksi laitteiden pitää olla niin turvallisia, helppokäyttöisiä ja ympäristöönsä soveltuvia kuin mahdollista.”
Kalle Schnitzer
Viime vuosina vaatimukset laitteiden valmistajille ja maahantuojille ovat kiristyneet EU:n lääkintälaiteasetuksen voimaantulon myötä. Se on Kalle Schnitzerin mukaan erittäin hyvä asia, vaikka aiheuttaakin lisätöitä ja menoja edellä mainituille.
”Tälläkin hetkellä suurin osa käytössä olevista lääkintälaitteista ovat vanhemman lääkintälaitedirektiivin mukaisten osin kevyempien vaatimusten mukaan tehtyjä. Lääkintälaiteasetuksen myötä laitteiden ja järjestelmien pitäisi ajan myötä olla entistä turvallisempia sekä potilaille että käyttäjille”, Schnitzer kommentoi.
Teksti Minna Torppa
Neljä vinkkiä lääkintä – ja IVD-laitteen käytettävyystyön jalkauttamiseen